Toukokuussa nousi julkisuuteen Opetushallituksen julkaisema islamin uskonnon Salam-oppikirjasarja, jonka sisällöt eivät kaikilta osin täyttäneet tunnustuksettoman uskonnonopetuksen vaatimuksia. Ongelmista oli annettu palautetta jo pitkään, mutta vasta nyt sarja on vedetty pois myynnistä ja otettu uudistettavaksi.
Tapaus nostaa esiin laajemman kysymyksen suomalaisen katsomusopetuksen yhdenvertaisuudesta. Etenkin vähemmistöuskontojen opetuksessa pätevien opettajien saatavuus ja opetuksen laatu vaihtelevat suuresti koulujen ja alueiden välillä.
Ratkaisuksi on pitkään esitetty kaikille yhteistä katsomusainetta. Ajatus on saanut myös uutta poliittista painoa: opetusministeri Anders Adlercreutz on julkisesti ehdottanut nykyisen uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen korvaamista kaikille yhteisellä aineella, ja opetus- ja kulttuuriministeriössä selvitetään parhaillaan tällaisen mallin toteuttamista.
Onko aika kypsä luopua oppilaiden jakamisesta oman uskonnon ja elämänkatsomustiedon ryhmiin? Mitä kaikille yhteisessä katsomusaineessa pitäisi opettaa – ja mitä nykyisestä järjestelmästä samalla menetettäisiin?
Kulttuuriykkösessä ovat keskustelemassa Suomen uskonnonopettajien liiton puheenjohtaja Liisa Odiah, Opetusalan eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Arno Kotro, väitöskirjatutkija, filosofian opettaja Ilmari Hirvonen sekä kasvatustieteiden yliopistolehtori Inkeri Rissanen. Ville Talola toimittaa.
Podden och tillhörande omslagsbild på den här sidan tillhör
Yle Areena. Innehållet i podden är skapat av Yle Areena och inte av,
eller tillsammans med, Poddtoppen.
